# Akunikkola Suomi Finnish Skill Suomi Finnish Skill > Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeistus - Skill: `tomevault-io/akunikkola-suomi-finnish-skill-suomi-finnish-skill` (Agent Skill, multi-file: 2 files) - Install (CLI): `npx skillmds@latest add tomevault-io/akunikkola-suomi-finnish-skill-suomi-finnish-skill` - Raw SKILL.md: https://api.skillmd.com/api/skills/tomevault-io/akunikkola-suomi-finnish-skill-suomi-finnish-skill/raw - Safety review: pending (external: skill-scanner PASS, skillspector PASS) - Works with: Claude Code, Claude.ai, OpenAI Codex - Category: Coding & Dev Tools - Author: tomevault-io (https://skillmd.com/u/tomevault-io) - Updated: 2026-09-17 - Page: https://skillmd.com/skills/tomevault-io/akunikkola-suomi-finnish-skill-suomi-finnish-skill --- # Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeistus Tämä skill sisältää keskeiset suomen kielen kirjoitusohjeet ja säännöt, jotka perustuvat Kielitoimiston ohjepankin (kielitoimistonohjepankki.fi) ohjeisiin. Noudata näitä sääntöjä aina suomenkielistä tekstiä tuottaessasi tai tarkistaessasi. Lähde: Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus / Opetushallitus). --- ## 1. YHDYSSANAT — Yleisin virhetyyppi Yhdyssanavirheet ovat suomen kielen yleisin kirjoitusvirhe, erityisesti tekoälyn tuottamassa tekstissä. Noudata näitä sääntöjä tarkasti. ### 1.1 Perusperiaate: milloin yhteen, milloin erikseen Kun peräkkäiset sanat muodostavat kiinteän merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen (= yhdyssana): - aamupala, mustasukkainen, äidinkieli, hengitysilma Kun sanat ovat lauseyhteydessä rinnakkain mutta eivät muodosta vakiintunutta kokonaisuutta, ne kirjoitetaan erikseen (= sanaliitto): - talon katto, nuori kapinallinen, sen sijaan ### 1.2 Nominatiivialkuiset yhdyssanat Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on AINA yhdyssana: - aamupala (EI: aamu pala) - tulikuuma (EI: tuli kuuma) - rantakunto (EI: ranta kunto) - verkkosivusto (EI: verkko sivusto) - asiakaspalvelu (EI: asiakas palvelu) - tietoturva (EI: tieto turva) ### 1.3 Genetiivialkuiset yhdyssanat vs. sanaliitot Genetiivimuotoisella alkuosalla voi olla kyse joko yhdyssanasta tai sanaliitosta: - äidinkieli (vakiintunut kokonaisuus → yhdyssana) - äidin kieli (konkreettinen omistus → sanaliitto) - maahanmuutto (vakiintunut termi → yhdyssana) - tähän maahan muutto (konkreettinen tilanne → sanaliitto) ### 1.4 Adjektiivialkuiset yhdyssanat Perusmuotoinen adjektiivi + substantiivi on yhdyssana, kun kokonaisuus on vakiintunut lajinnimi tai termi: - harmaalokki, mustikka, pitkämekko, isoveli Erikseen kun adjektiivi kuvaa substantiivia vapaasti: - harmaa lokki (yksittäinen lokki, joka sattuu olemaan harmaa) ### 1.5 Partisiippi- ja infinitiivimuodot: yleensä erikseen Sanaparin jälkiosana olevan partisiipin (-va, -nut, -tu) tai infinitiivin (-essa, -en, -matta) sisältävät ilmaukset kirjoitetaan yleensä ERIKSEEN alkuosastaan: - läsnä oleva (EI: läsnäoleva, PAITSI kuvallisessa merkityksessä) - edellä mainittu (EI: edellämainittu) - voimassa oleva (EI: voimassaoleva) - huomioon ottaen (EI: huomioonottaen) - lukuun ottamatta (EI: lukuunottamatta) POIKKEUS — Kun merkitys on erikoistunut tai kuvallinen, kirjoitetaan yhteen: - silmäänpistävä (= huomiota herättävä) - poissaoleva (= hajamielinen katse) - asiantunteva (= osaava) ### 1.6 Yhdysmerkki yhdyssanoissa Yhdysmerkkiä (-) käytetään yhdyssanassa kun: - alkuosana on yksittäinen kirjain, numero tai lyhenne: A-rappu, F1-kilpailu, tosi-tv, EU-maa - alkuosana on vierassana ja kokonaisuus olisi muuten hankala lukea: pop-ohjelma, hip-hop-musiikki - sanaliittomainen ilmaus on määritteenä: avaimet käteen -periaate ### 1.7 Yleisimmät yhdyssanavirheet (erityishuomio) Nämä kirjoitetaan AINA yhteen: - verkkosivusto, verkkokauppa, verkkopalvelu - asiakaspalvelu, asiakaskokemus - tietoturva, tietokanta, tietojärjestelmä - peruskoulu, peruspalvelu - alkukirjain, alkuperä - ympäristönsuojelu, ympäristövaikutus - sosiaaliturva, sosiaalipalvelu - terveyspalvelu, terveydenhuolto - työelämä, työpaikka, työtehtävä --- ## 2. PILKUTUS ### 2.1 Pilkku päälauseiden välissä Rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden väliin tulee pilkku: - "Kesällä perhe kunnosti mökin saunaa, ja talvella osa perheestä viimeisteli keittiön." Kun rinnastuskonjunktiolla (ja, tai, sekä) alkavalla lauseella on edeltävän päälauseen kanssa yhteinen jäsen, pilkkua EI käytetä: - "Perhe kunnosti mökin saunaa ja viimeisteli keittiöremontin." (yhteinen tekijä: perhe) ### 2.2 Pilkku pää- ja sivulauseen välissä Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee AINA pilkku: - "Ministeri totesi, että asia on loppuun käsitelty." - "Jos ääniä ei kerry tarpeeksi, päätöstä ei voi tehdä." - "Hän kysyi, tulenko ajoissa." ### 2.3 Pilkku ja konjunktiot - **että, jos, kun, koska, vaikka, jotta** → edelle tulee aina pilkku (sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot) - **mutta, vaan** → edelle tulee aina pilkku - **sillä** → edelle tulee pilkku (rinnastava konjunktio) - **ja, tai, sekä** → pilkku vain jos molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia ### 2.4 Pilkku ja relatiivilauseet (joka, mikä) - "Talo, joka oli rakennettu vuonna 1920, oli myynnissä." (pilkku molemmin puolin) - "Mies, jota etsittiin, löytyi lopulta." (pilkku molemmin puolin) ### 2.5 Pilkku ja kuten - "Monet marjat, kuten mustikat ja puolukat, kypsyvät elokuussa." (kuten rinnastuskonjunktiona → pilkku edelle) ### 2.6 Pilkku luetteloissa Rinnasteisten osien välissä käytetään pilkkua: - "Tarvitsemme jauhoja, sokeria, voita ja kananmunia." Huom. Suomen kielessä EI käytetä Oxford-pilkkua (eli pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa luettelossa). ### 2.7 Desimaalipilkku Suomessa desimaalierotin on pilkku (EI piste): - 3,14 (EI: 3.14) - 1 000,50 € (EI: 1,000.50 €) --- ## 3. ALKUKIRJAIN: ISO VAI PIENI ### 3.1 Iso alkukirjain Isoa alkukirjainta käytetään: - Virkkeen alussa - Erisnimissä: Suomi, Helsinki, Euroopan unioni - Nimien kaikissa osissa (paitsi yhdistävissä pikkusanoissa pitkissä nimissä): Kotimaisten kielten keskus - Kunnioittavassa puhuttelussa (valinnainen): Te, Teidän ### 3.2 Pieni alkukirjain Suomessa kirjoitetaan pienellä: - Kansallisuudet ja kielet: suomalainen, ruotsin kieli, englanti - Viikonpäivät: maanantai, tiistai - Kuukaudet: tammikuu, helmikuu - Vuodenajat: kevät, kesä, syksy, talvi - Uskontokunnat ja niiden jäsenet: luterilainen, katolinen, muslimi - Tittelit ja arvonimet: presidentti, ministeri, tohtori (paitsi virallisissa yhteyksissä) - Kasvi- ja eläinlajien nimet: koivuperhoset, harmaalokit ### 3.3 Erityistapauksia - Lakien ja asetusten nimet pienellä: perustuslaki, kuntalaki - Juhlapyhät isolla: Joulu, Juhannus, Pääsiäinen (HUOM: tästä on vaihtelua; arkisissa yhteyksissä myös pienellä) - Taideteosten nimet: ensimmäinen sana isolla, muut pienellä: Seitsemän veljestä --- ## 4. LYHENTEET ### 4.1 Pisteelliset lyhenteet Kun sanan loppu ei ole mukana lyhenteessä (loppulyhenne), käytetään pistettä: - esim. (esimerkiksi), mm. (muun muassa), jne. (ja niin edelleen) - ns. (niin sanottu), ks. (katso), vrt. (vertaa) ### 4.2 Pisteettömät lyhenteet Pisteettömiä ovat: - Sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana: nro (numero), tri (tohtori) - Isolla kirjoitetut kirjainlyhenteet: EU, YK, YLE, KELA - Mittayksiköiden tunnukset: kg, km, m, cm, mm, l, dl, h, min, s ### 4.3 Lyhenteiden taivutus - Pisteellisiin lyhenteisiin taivutuspääte liitetään ilman kaksoispistettä: esim.:stä → VÄÄRIN; esim. → ei taivuteta - Isokirjaimisiin lyhenteisiin pääte kaksoispisteellä: EU:n, YK:ssa, KELA:n - Pienillä kirjoitettuihin tunnuksiin pääte suoraan: kg:n, km:llä ### 4.4 Välilyönnit ja lyhenteet - Mittayksikön tunnuksen ja luvun väliin välilyönti: 5 kg, 100 km, 3 m - Prosenttimerkin edelle välilyönti: 15 %, 3,5 % - Euron ja muiden valuuttamerkkien edelle tai jälkeen välilyönti: 100 €, 50 $ --- ## 5. LUVUT JA NUMEROT ### 5.1 Numerot vs. kirjaimet - Pienet luvut (1–10) mielellään kirjaimin juoksevassa tekstissä: yksi, kaksi, kolme - Suuret ja tarkat luvut numeroilla: 150, 2 500, 1 000 000 - Tilastollisissa ja teknisistä yhteyksissä luvut aina numeroilla ### 5.2 Tuhaterottimet ja desimaalit - Tuhaterotin on välilyönti (EI piste, EI pilkku): 1 000, 10 000, 1 000 000 - Välilyöntinä käytetään ensisijaisesti sitovaa välilyöntiä (Unicode-merkkikoodi U+00A0), jotta luku ei jakaudu eri riveille - Desimaalierotin on pilkku: 3,14 ja 0,5 - Nelinumeroiset luvut voi kirjoittaa ilman tuhaterotinta: 1000 tai 1 000 ### 5.3 Päivämäärät - Suositeltava muoto: 11. maaliskuuta 2026 tai 11.3.2026 - Päivämäärässä pisteet ilman välilyöntejä: 11.3.2026 (EI: 11. 3. 2026) - Kuukauden perässä piste, jos vuosi on jätetty pois: 11.3. (EI: 11.3) - Kellonajat pisteellä: klo 14.30 (EI: 14:30) ### 5.4 Lukusanojen taivutus - Perusluvut taipuvat kaikissa osissa: kahdensadan, kolmestasadasta - Järjestyslukujen tunnus piste: 1., 2., 3. (ensimmäinen, toinen, kolmas) --- ## 6. VIIVAT ### 6.1 Yhdysmerkki eli lyhyt viiva (-) Käytetään: - Yhdyssanoissa tietyissä tapauksissa: EU-maa, A-rappu - Tavutuksessa rivinvaihdossa: kir-joi-tus ### 6.2 Ajatusviiva eli pitkä viiva (–) Käytetään: - Väliin-ilmauksissa: sivut 10–15, klo 8–16, vuosina 2020–2025 - Ajatusviivana lauseen keskellä: "Asiaa pohdittiin – eikä vähiten siksi, että…" - Luetelman alussa Ajatusviiva on pidempi kuin yhdysmerkki. Niitä EI saa sekoittaa. --- ## 7. LAUSERAKENNE JA KIELIOPPI ### 7.1 Kongruenssi (luvun vastaavuus) Predikaatti ja subjekti vastaavat toisiaan luvussa: - "Lapset leikkivät pihalla." (monikko + monikko) - "Osa lapsista leikkii pihalla." (yksikkö, koska "osa" on subjekti) ### 7.2 Sijamuotojen oikea käyttö Yleisimmät virheet: - Partitiivin ja nominatiivin sekoittaminen: "Tarvitaan uusia ratkaisuja" (EI: uudet ratkaisut) - Postpositioiden rektio: "asian suhteen" (EI: asiaan suhteen) ### 7.3 Omistusliitteet Omistusliitteitä suositellaan käytettäväksi kirjakielessä: - "taloni" (minun taloni), "talosi" (sinun talosi) - Puhekielinen "mun talo" ei kuulu yleiskieleen ### 7.4 Passiivin käyttö Suomen passiivia käytetään usein yleistävässä merkityksessä: - "Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia." Huom. Passiivia EI pidä käyttää liiallisesti, varsinkaan virkatekstissä — aktiivinen ilmaus on usein selkeämpi. --- ## 8. LAINAUS- JA ERIKOISMERKIT ### 8.1 Lainausmerkit Suomessa käytetään: - Ensisijaisesti: ”lainaus” (ala- ja yläpuoliset kaksoisheittomerkit) - Toissijaisesti (lainauksen sisällä): ’lainaus lainauksen sisällä’ EI käytetä: - Kulmikkaita lainausmerkkejä »näin» (ruotsin malli) - Suoria tikkuheittomerkkejä "näin" (englannin malli) — näitä tosin käytetään yleisesti digitaalisissa teksteissä ### 8.2 Ajatusviiva vs. yhdysviiva (toisto painotukseksi) - Yhdysviiva: - (lyhyt, sanojen yhdistämiseen) - Ajatusviiva: – (pidempi, välien ja taukojen merkitsemiseen) --- ## 9. TEKOÄLYN TYYPILLISET VIRHEET SUOMEKSI Kiinnitä erityistä huomiota näihin, sillä nämä ovat tekoälylle tyypillisiä suomen kielen virheitä: ### 9.1 Anglismit ja käännöslainat Vältä englannista lainattuja rakenteita: - VÄÄRIN: "Tämä on tärkeä askel eteenpäin" → PAREMMIN: konkreettinen ilmaisu tilanteesta - VÄÄRIN: "Tulevaisuus näyttää valoisalta" → PAREMMIN: tarkempi perustelu - VÄÄRIN: "Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa" → PAREMMIN: suoraan asiaan - VÄÄRIN: "Sukella syvemmälle aiheeseen" → PAREMMIN: "Tutustu aiheeseen tarkemmin" - VÄÄRIN: "ottaa askeleita kohti" → PAREMMIN: "edetä", "pyrkiä" - VÄÄRIN: "adressoida ongelma" → PAREMMIN: "käsitellä ongelma", "puuttua ongelmaan" - VÄÄRIN: "implementoida" → PAREMMIN: "toteuttaa", "ottaa käyttöön" ### 9.2 Liian juhlallinen tai mahtipontinen tyyli Tekoäly tuottaa usein liian ylevää kieltä suomeksi, koska sen opetusdatasta iso osa on englanninkielistä ja siksi amerikkalaisen yritysretoriikan sävyttämää. Vältä: - Ylimääräisiä superlatiiveja ja korostussanoja - Geneerisiä kannustavia loppulauseita - "Yhteenvetona voidaan todeta, että..." -tyyppisiä johdatteluja - Turhia johdantokappaleita, jotka eivät kerro mitään uutta ### 9.3 Yhdyssanavirheet (kriittinen) Tekoäly tekee erityisen usein yhdyssanavirheitä: - Kirjoittaa erikseen sanoja, jotka kuuluvat yhteen: "verkko sivusto" → verkkosivu - Kirjoittaa yhteen sanoja, jotka kuuluvat erikseen: "läsnäoleva" → läsnä oleva ### 9.4 Taivutusvirheet - Väärä sijamuoto postpositioiden kanssa - Genetiivin ja partitiivin sekoittaminen - Monikon genetiivin väärä muoto: "asiakkaiden" vs. "asiakkaitten" ### 9.5 Sanajärjestys Suomen kielen sanajärjestys on vapaampi kuin englannin, mutta tekoäly usein noudattaa liian jäykkää SVO-järjestystä (subjekti–verbi–objekti). Suomessa painotus vaikuttaa sanajärjestykseen. ### 9.6 Muut tyypilliset tekoälyvirheet suomeksi - Liiallinen passiivin käyttö - Turhat liitekysymykset (tag questions) — "eikö niin?" -lisäykset englannnista - Liian pitkät ja monimutkaiset virkerakenteet - Saman asian toistaminen eri sanoin (täyteteksti) - Latteita kielikuvia ja kliseitä --- ## 10. OIKOLUKU JA TARKASTUSPROSESSI Kun tarkistat suomenkielistä tekstiä, käy läpi seuraava tarkistuslista järjestyksessä: ### Vaihe 1: Yhdyssanatarkistus - Käy läpi kaikki substantiivi + substantiivi -yhdistelmät - Tarkista, että perusmuotoisella substantiivilla alkavat ilmaukset on kirjoitettu yhteen - Tarkista partisiippi-ilmaukset (läsnä oleva, edellä mainittu jne.) - Tarkista, ettei yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa ole sekoitettu ### Vaihe 2: Pilkutustarkistus - Tarkista, että kaikissa sivulauseissa (että, jos, kun, koska, joka, mikä) on pilkku - Tarkista päälauseiden välinen pilkutus - Tarkista, ettei Oxford-pilkkua ole käytetty - Tarkista desimaalipilkut ### Vaihe 3: Alkukirjaimet - Tarkista, ettei kansallisuuksia, kieliä, viikonpäiviä tai kuukausia ole kirjoitettu isolla - Tarkista erisnimet ### Vaihe 4: Numerot ja lyhenteet - Tarkista tuhaterotin (välilyönti, ei piste) - Tarkista desimaalierotin (pilkku, ei piste) - Tarkista lyhenteiden pisteet ja taivutus - Tarkista mittayksiköiden välilyönnit (5 kg, 15 %) ### Vaihe 5: Lauserakenne ja tyyli - Etsi anglismeja ja käännöslainoja - Arvioi, onko tyyli liian mahtipontinen - Tarkista passiivin liiallinen käyttö - Arvioi virkkeiden pituus ja selkeys - Etsi turhaa toistoa ja täytetekstiä ### Vaihe 6: Yhteenveto - Listaa löydetyt virheet ja korjausehdotukset - Perustele korjaukset viittaamalla sääntöihin - Tarjoa korjattu versio tekstistä --- ## 11. VIITTEET JA LISÄTIEDOT Kattavammat ohjeet löytyvät: - Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ - Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ - Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php - Kielikello-lehti: https://kielikello.fi/ Epäselvissä tapauksissa tarkista Kielitoimiston sanakirjasta sanan oikea kirjoitusasu ja taivutus. --- > Source: [akunikkola/suomi-finnish-skill](https://github.com/akunikkola/suomi-finnish-skill) — distributed by [TomeVault](https://tomevault.io).