akunikkola Oikeuskielen kääntäminen — FI↔SV vakiintunein termein
Tämä skill tukee juridisen tekstin kääntämistä suomen ja ruotsin välillä
niin, että oikeudellinen merkitys säilyy. Termistö ja viralliset lähteet:
references/kaksikielisyys-perusteet.md — lue se tehtävän alussa.
Vastuuvapaus: käännös on tarkistettava luonnos — ei oikeudellista neuvontaa eikä virallinen käännös. Virallisen käännöksen tekee auktorisoitu kääntäjä. Älä keksi termiä — käytä vakiintunutta vastinetta lähteestä. Katso
kaksikielisyys/CLAUDE.md.
Tarkista termit ja säädösnimet lähteestä
Säädöksen virallinen ruotsinkielinen nimi ja sanamuoto Finlexin
rinnakkaistekstistä (juristi:oikeustutkimus). Termien vakiintuneet
vastineet valtioneuvoston termipankista (Valter), Sanastokeskuksen
TEPA:sta ja Kotuksen ohjeista. Älä esitä keksittyä tai sanasanaista
vastinetta varmana.
Vaihe 1: Tekstilaji ja tarkoitus
- Mikä teksti (sopimus, päätös, kirjelmä, säädössitaatti, markkinointi) ja mihin käyttöön (virallinen vai sisäinen, viranomaiselle vai asiakkaalle)? Virallinen tai oikeudessa käytettävä käännös → ohjaa auktorisoidulle kääntäjälle; tämä skill tukee valmistelua ja tarkistusta.
- Tunnista käännössuunta ja kohdeyleisön kielitaso.
Vaihe 2: Säädös- ja viranomaisnimet ensin
- Hae jokaisen viitatun säädöksen virallinen ruotsinkielinen nimi Finlexistä (rinnakkaisteksti) — älä käännä nimeä itse.
- Tuomioistuinten ja viranomaisten nimet vakiintuneessa muodossa (ks. referenssin termitaulukko); ratkaisulyhenteet (KKO/HD, KHO/HFD).
- Säilytä säädösnumero ja pykäläviittaus muuttumattomana molemmilla kielillä.
Vaihe 3: Termivastineet
- Tunnista oikeustermit lähtötekstistä (käsitteet, joilla on määritelty oikeudellinen merkitys).
- Hae kullekin vakiintunut vastine virallisesta termilähteestä. Esimerkkejä vakiintuneista vastineista on referenssin taulukossa.
- Merkitse epävarmat
[vastine varmistettava]äläkä esitä keksittyä termiä. Sama suomen termi voi saada eri vastineen asiayhteyden mukaan — varmista konteksti. - Vältä kavereita ja sanasanaisuutta — käännä käsite, ei sana.
Vaihe 4: Rakenne ja kielenhuolto
- Noudata kohdekielen oikeuskielen konventioita (lauserakenne,
passiivin käyttö, yhdyssanat). Suomen kielen tarkistus →
juristi:suomen-kieli; ruotsin osalta nojaa virallisiin ruotsin kielenhuolto-ohjeisiin (Kotus / statsrådets svenska språknämnd). - Pidä numerot, päivämäärät ja viittausmuodot kohdekielen mukaisina.
Vaihe 5: Kaksikielinen asiakirja
- Kun sama asiakirja laaditaan kahdella kielellä, varmista, että molemmat versiot vastaavat oikeudellisesti toisiaan; merkitse, kumpi on alkuperäinen tai ratkaiseva, jos sopimukseen otetaan kieliehto.
- Olemassa olevan asiakirjan käännösehdotukset voi tehdä Adeu-MCP:llä jälkimuutoksina (Track Changes).
Vaihe 6: Tarkistuslista
Termivastineet lähteestä ✓ · säädösnimet Finlexin rinnakkaistekstistä ✓
· epävarmat merkitty [vastine varmistettava] ✓ · merkitys säilynyt
(ei sanasanaisuutta) ✓ · virallista käyttöä varten auktorisoitu kääntäjä ✓.
Mitä tämä skill EI tee
- Ei tuota virallista tai oikeudessa pätevää käännöstä — se on auktorisoidun kääntäjän tehtävä.
- Ei keksi termivastineita — vakiintunut vastine lähteestä tai
[vastine varmistettava]. - Ei käännä säädöksen nimeä itse — virallinen nimi Finlexistä.
- Ei käsittele saamen kieltä ruotsin tapaan → omat oikeutensa.
Jatka tästä
- Viranomaisen kielelliset velvoitteet ja asiointikieli → /kaksikielisyys:kielelliset-oikeudet-ja-velvoitteet
- Suomenkielisen tekstin oikeinkirjoitus ja tyyli → /juristi:suomen-kieli
- Säädöksen ruotsinkielisen nimen ja tekstin tarkistus → /juristi:oikeustutkimus