Suomen Kieli

Suomen kielen oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeistus

Tämä skill sisältää keskeiset suomen kielen kirjoitusohjeet ja säännöt, jotka perustuvat Kielitoimiston ohjepankin (kielitoimistonohjepankki.fi) ohjeisiin. Noudata näitä sääntöjä aina suomenkielistä tekstiä tuottaessasi tai tarkistaessasi.

Lähde: Kielitoimiston ohjepankki (Kotimaisten kielten keskus / Opetushallitus).

1. YHDYSSANAT — Yleisin virhetyyppi

Yhdyssanavirheet ovat suomen kielen yleisin kirjoitusvirhe, erityisesti tekoälyn tuottamassa tekstissä. Noudata näitä sääntöjä tarkasti.

1.1 Perusperiaate: milloin yhteen, milloin erikseen

Kun peräkkäiset sanat muodostavat kiinteän merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen (= yhdyssana):

• aamupala, mustasukkainen, äidinkieli, hengitysilma

Kun sanat ovat lauseyhteydessä rinnakkain mutta eivät muodosta vakiintunutta kokonaisuutta, ne kirjoitetaan erikseen (= sanaliitto):

• talon katto, nuori kapinallinen, sen sijaan

1.2 Nominatiivialkuiset yhdyssanat

Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on AINA yhdyssana:

• aamupala (EI: aamu pala)
• tulikuuma (EI: tuli kuuma)
• rantakunto (EI: ranta kunto)
• verkkosivusto (EI: verkko sivusto)
• asiakaspalvelu (EI: asiakas palvelu)
• tietoturva (EI: tieto turva)

1.3 Genetiivialkuiset yhdyssanat vs. sanaliitot

Genetiivimuotoisella alkuosalla voi olla kyse joko yhdyssanasta tai sanaliitosta:

• äidinkieli (vakiintunut kokonaisuus → yhdyssana)
• äidin kieli (konkreettinen omistus → sanaliitto)
• maahanmuutto (vakiintunut termi → yhdyssana)
• tähän maahan muutto (konkreettinen tilanne → sanaliitto)

1.4 Adjektiivialkuiset yhdyssanat

Perusmuotoinen adjektiivi + substantiivi on yhdyssana, kun kokonaisuus on vakiintunut lajinnimi tai termi:

• harmaalokki, mustikka, pitkämekko, isoveli

Erikseen kun adjektiivi kuvaa substantiivia vapaasti:

• harmaa lokki (yksittäinen lokki, joka sattuu olemaan harmaa)

1.5 Partisiippi- ja infinitiivimuodot: yleensä erikseen

Sanaparin jälkiosana olevan partisiipin (-va, -nut, -tu) tai infinitiivin (-essa, -en, -matta) sisältävät ilmaukset kirjoitetaan yleensä ERIKSEEN alkuosastaan:

• läsnä oleva (EI: läsnäoleva, PAITSI kuvallisessa merkityksessä)
• edellä mainittu (EI: edellämainittu)
• voimassa oleva (EI: voimassaoleva)
• huomioon ottaen (EI: huomioonottaen)
• lukuun ottamatta (EI: lukuunottamatta)

POIKKEUS — Kun merkitys on erikoistunut tai kuvallinen, kirjoitetaan yhteen:

• silmäänpistävä (= huomiota herättävä)
• poissaoleva (= hajamielinen katse)
• asiantunteva (= osaava)

1.6 Yhdysmerkki yhdyssanoissa

Yhdysmerkkiä (-) käytetään yhdyssanassa kun:

• alkuosana on yksittäinen kirjain, numero tai lyhenne: A-rappu, F1-kilpailu, tosi-tv, EU-maa
• alkuosana on vierassana ja kokonaisuus olisi muuten hankala lukea: pop-ohjelma, hip-hop-musiikki
• sanaliittomainen ilmaus on määritteenä: avaimet käteen -periaate

1.7 Yleisimmät yhdyssanavirheet (erityishuomio)

Nämä kirjoitetaan AINA yhteen:

• verkkosivusto, verkkokauppa, verkkopalvelu
• asiakaspalvelu, asiakaskokemus
• tietoturva, tietokanta, tietojärjestelmä
• peruskoulu, peruspalvelu
• alkukirjain, alkuperä
• ympäristönsuojelu, ympäristövaikutus
• sosiaaliturva, sosiaalipalvelu
• terveyspalvelu, terveydenhuolto
• työelämä, työpaikka, työtehtävä

2. PILKUTUS

2.1 Pilkku päälauseiden välissä

Rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden väliin tulee pilkku:

• "Kesällä perhe kunnosti mökin saunaa, ja talvella osa perheestä viimeisteli keittiön."

Kun rinnastuskonjunktiolla (ja, tai, sekä) alkavalla lauseella on edeltävän päälauseen kanssa yhteinen jäsen, pilkkua EI käytetä:

• "Perhe kunnosti mökin saunaa ja viimeisteli keittiöremontin." (yhteinen tekijä: perhe)

2.2 Pilkku pää- ja sivulauseen välissä

Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee AINA pilkku:

• "Ministeri totesi, että asia on loppuun käsitelty."
• "Jos ääniä ei kerry tarpeeksi, päätöstä ei voi tehdä."
• "Hän kysyi, tulenko ajoissa."

2.3 Pilkku ja konjunktiot

• että, jos, kun, koska, vaikka, jotta → edelle tulee aina pilkku (sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot)
• mutta, vaan → edelle tulee aina pilkku
• sillä → edelle tulee pilkku (rinnastava konjunktio)
• ja, tai, sekä → pilkku vain jos molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia

2.4 Pilkku ja relatiivilauseet (joka, mikä)

• "Talo, joka oli rakennettu vuonna 1920, oli myynnissä." (pilkku molemmin puolin)
• "Mies, jota etsittiin, löytyi lopulta." (pilkku molemmin puolin)

2.5 Pilkku ja kuten

• "Monet marjat, kuten mustikat ja puolukat, kypsyvät elokuussa." (kuten rinnastuskonjunktiona → pilkku edelle)

2.6 Pilkku luetteloissa

Rinnasteisten osien välissä käytetään pilkkua:

• "Tarvitsemme jauhoja, sokeria, voita ja kananmunia."

Huom. Suomen kielessä EI käytetä Oxford-pilkkua (eli pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa luettelossa).

2.7 Desimaalipilkku

Suomessa desimaalierotin on pilkku (EI piste):

• 3,14 (EI: 3.14)
• 1 000,50 € (EI: 1,000.50 €)

3. ALKUKIRJAIN: ISO VAI PIENI

3.1 Iso alkukirjain

Isoa alkukirjainta käytetään:

• Virkkeen alussa
• Erisnimissä: Suomi, Helsinki, Euroopan unioni
• Nimien kaikissa osissa (paitsi yhdistävissä pikkusanoissa pitkissä nimissä): Kotimaisten kielten keskus
• Kunnioittavassa puhuttelussa (valinnainen): Te, Teidän

3.2 Pieni alkukirjain

Suomessa kirjoitetaan pienellä:

• Kansallisuudet ja kielet: suomalainen, ruotsin kieli, englanti
• Viikonpäivät: maanantai, tiistai
• Kuukaudet: tammikuu, helmikuu
• Vuodenajat: kevät, kesä, syksy, talvi
• Uskontokunnat ja niiden jäsenet: luterilainen, katolinen, muslimi
• Tittelit ja arvonimet: presidentti, ministeri, tohtori (paitsi virallisissa yhteyksissä)
• Kasvi- ja eläinlajien nimet: koivuperhoset, harmaalokit

3.3 Erityistapauksia

• Lakien ja asetusten nimet pienellä: perustuslaki, kuntalaki
• Juhlapyhät isolla: Joulu, Juhannus, Pääsiäinen (HUOM: tästä on vaihtelua; arkisissa yhteyksissä myös pienellä)
• Taideteosten nimet: ensimmäinen sana isolla, muut pienellä: Seitsemän veljestä

4. LYHENTEET

4.1 Pisteelliset lyhenteet

Kun sanan loppu ei ole mukana lyhenteessä (loppulyhenne), käytetään pistettä:

• esim. (esimerkiksi), mm. (muun muassa), jne. (ja niin edelleen)
• ns. (niin sanottu), ks. (katso), vrt. (vertaa)

4.2 Pisteettömät lyhenteet

Pisteettömiä ovat:

• Sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana: nro (numero), tri (tohtori)
• Isolla kirjoitetut kirjainlyhenteet: EU, YK, YLE, KELA
• Mittayksiköiden tunnukset: kg, km, m, cm, mm, l, dl, h, min, s

4.3 Lyhenteiden taivutus

• Pisteellisiin lyhenteisiin taivutuspääte liitetään ilman kaksoispistettä: esim.:stä → VÄÄRIN; esim. → ei taivuteta
• Isokirjaimisiin lyhenteisiin pääte kaksoispisteellä: EU:n, YK:ssa, KELA:n
• Pienillä kirjoitettuihin tunnuksiin pääte suoraan: kg:n, km:llä

4.4 Välilyönnit ja lyhenteet

• Mittayksikön tunnuksen ja luvun väliin välilyönti: 5 kg, 100 km, 3 m
• Prosenttimerkin edelle välilyönti: 15 %, 3,5 %
• Euron ja muiden valuuttamerkkien edelle tai jälkeen välilyönti: 100 €, 50 $

5. LUVUT JA NUMEROT

5.1 Numerot vs. kirjaimet

• Pienet luvut (1–10) mielellään kirjaimin juoksevassa tekstissä: yksi, kaksi, kolme
• Suuret ja tarkat luvut numeroilla: 150, 2 500, 1 000 000
• Tilastollisissa ja teknisistä yhteyksissä numerot aina numeroilla

5.2 Tuhaterottimet ja desimaalit

• Tuhaterotin on välilyönti (EI piste, EI pilkku): 1 000, 10 000, 1 000 000
• Desimaalierotin on pilkku: 3,14 ja 0,5
• Nelinumeroiset luvut voi kirjoittaa ilman tuhaterotinta: 1000 tai 1 000

5.3 Päivämäärät

• Suositeltava muoto: 11. maaliskuuta 2026 tai 11.3.2026
• Päivämäärässä pisteet ilman välilyöntejä: 11.3.2026 (EI: 11. 3. 2026)
• Kellonajat pisteellä: klo 14.30 (EI: 14:30)

5.4 Lukusanojen taivutus

• Perusluvut taipuvat kaikissa osissa: kahdensadan, kolmestasadasta
• Järjestyslukujen tunnus piste: 1., 2., 3. (ensimmäinen, toinen, kolmas)

6. VIIVAT

6.1 Yhdysmerkki eli lyhyt viiva (-)

Käytetään:

• Yhdyssanoissa tietyissä tapauksissa: EU-maa, A-rappu
• Tavutuksessa rivinvaihdossa: kir-joi-tus

6.2 Ajatusviiva eli pitkä viiva (–)

Käytetään:

• Väliin-ilmauksissa: sivut 10–15, klo 8–16, vuosina 2020–2025
• Ajatusviivana lauseen keskellä: "Asiaa pohdittiin – eikä vähiten siksi, että…"
• Luetelman alussa

Ajatusviiva on pidempi kuin yhdysmerkki. Niitä EI saa sekoittaa.

7. LAUSERAKENNE JA KIELIOPPI

7.1 Kongruenssi (luvun vastaavuus)

Predikaatti ja subjekti vastaavat toisiaan luvussa:

• "Lapset leikkivät pihalla." (monikko + monikko)
• "Osa lapsista leikkii pihalla." (yksikkö, koska "osa" on subjekti)

7.2 Sijamuotojen oikea käyttö

Yleisimmät virheet:

• Partitiivin ja nominatiivin sekoittaminen: "Tarvitaan uusia ratkaisuja" (EI: uudet ratkaisut)
• Postpositioiden rektio: "asian suhteen" (EI: asiaan suhteen)

7.3 Omistusliitteet

Omistusliitteitä suositellaan käytettäväksi kirjakielessä:

• "taloni" (minun taloni), "talosi" (sinun talosi)
• Puhekielinen "mun talo" ei kuulu yleiskieleen

7.4 Passiivin käyttö

Suomen passiivia käytetään usein yleistävässä merkityksessä:

• "Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia."

Huom. Passiivia EI pidä käyttää liiallisesti, varsinkaan virkatekstissä — aktiivinen ilmaus on usein selkeämpi.

8. LAINAUS- JA ERIKOISMERKIT

8.1 Lainausmerkit

Suomessa käytetään:

• Ensisijaisesti: "lainaus" (ala- ja yläpuoliset kaksoisheittomerkit)
• Toissijaisesti (lainauksen sisällä): 'lainaus lainauksen sisällä'

EI käytetä:

• Kulmikkaita lainausmerkkejä »näin» (ruotsin malli)
• Suoria tikkuheittomerkkejä "näin" (englannin malli) — näitä tosin käytetään yleisesti digitaalisissa teksteissä

8.2 Ajatusviiva vs. yhdysviiva (toisto painotukseksi)

• Yhdysviiva: - (lyhyt, sanojen yhdistämiseen)
• Ajatusviiva: – (pidempi, välien ja taukojen merkitsemiseen)

9. TEKOÄLYN TYYPILLISET VIRHEET SUOMEKSI

Kiinnitä erityistä huomiota näihin, sillä nämä ovat tekoälylle tyypillisiä suomen kielen virheitä:

9.1 Anglismit ja käännöslainat

Vältä englannista lainattuja rakenteita:

• VÄÄRIN: "Tämä on tärkeä askel eteenpäin" → PAREMMIN: konkreettinen ilmaisu tilanteesta
• VÄÄRIN: "Tulevaisuus näyttää valoisalta" → PAREMMIN: tarkempi perustelu
• VÄÄRIN: "Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa" → PAREMMIN: suoraan asiaan
• VÄÄRIN: "Sukella syvemmälle aiheeseen" → PAREMMIN: "Tutustu aiheeseen tarkemmin"
• VÄÄRIN: "ottaa askeleita kohti" → PAREMMIN: "edetä", "pyrkiä"
• VÄÄRIN: "adressoida ongelma" → PAREMMIN: "käsitellä ongelma", "puuttua ongelmaan"
• VÄÄRIN: "implementoida" → PAREMMIN: "toteuttaa", "ottaa käyttöön"

9.2 Liian juhlallinen tai mahtipontinen tyyli

Tekoäly tuottaa usein liian ylevää kieltä suomeksi, koska sen opetusdatasta iso osa on englanninkielistä ja siksi amerikkalaisen yritysretoriikan sävyttämää. Vältä:

• Ylimääräisiä superlatiiveja ja korostussanoja
• Geneerisiä kannustavia loppulauseita
• "Yhteenvetona voidaan todeta, että..." -tyyppisiä johdatteluja
• Turhia johdantokappaleita, jotka eivät kerro mitään uutta

9.3 Yhdyssanavirheet (kriittinen)

Tekoäly tekee erityisen usein yhdyssanavirheitä:

• Kirjoittaa erikseen sanoja, jotka kuuluvat yhteen: "verkko sivusto" → verkkosivu
• Kirjoittaa yhteen sanoja, jotka kuuluvat erikseen: "läsnäoleva" → läsnä oleva

9.4 Taivutusvirheet

• Väärä sijamuoto postpositioiden kanssa
• Genetiivin ja partitiivin sekoittaminen
• Monikon genetiivin väärä muoto: "asiakkaiden" vs. "asiakkaitten"

9.5 Sanajärjestys

Suomen kielen sanajärjestys on vapaampi kuin englannin, mutta tekoäly usein noudattaa liian jäykkää SVO-järjestystä (subjekti–verbi–objekti). Suomessa painotus vaikuttaa sanajärjestykseen.

9.6 Muut tyypilliset tekoälyvirheet suomeksi

• Liiallinen passiivin käyttö
• Turhat liitekysymykset (tag questions) — "eikö niin?" -lisäykset englannnista
• Liian pitkät ja monimutkaiset virkerakenteet
• Saman asian toistaminen eri sanoin (täyteteksti)
• Latteita kielikuvia ja kliseitä

10. OIKOLUKU JA TARKASTUSPROSESSI

Kun tarkistat suomenkielistä tekstiä, käy läpi seuraava tarkistuslista järjestyksessä:

Vaihe 1: Yhdyssanatarkistus

• Käy läpi kaikki substantiivi + substantiivi -yhdistelmät
• Tarkista, että perusmuotoisella substantiivilla alkavat ilmaukset on kirjoitettu yhteen
• Tarkista partisiippi-ilmaukset (läsnä oleva, edellä mainittu jne.)
• Tarkista, ettei yhdysmerkkiä ja ajatusviivaa ole sekoitettu

Vaihe 2: Pilkutustarkistus

• Tarkista, että kaikissa sivulauseissa (että, jos, kun, koska, joka, mikä) on pilkku
• Tarkista päälauseiden välinen pilkutus
• Tarkista, ettei Oxford-pilkkua ole käytetty
• Tarkista desimaalipilkut

Vaihe 3: Alkukirjaimet

• Tarkista, ettei kansallisuuksia, kieliä, viikonpäiviä tai kuukausia ole kirjoitettu isolla
• Tarkista erisnimet

Vaihe 4: Numerot ja lyhenteet

• Tarkista tuhaterotin (välilyönti, ei piste)
• Tarkista desimaalierotin (pilkku, ei piste)
• Tarkista lyhenteiden pisteet ja taivutus
• Tarkista mittayksiköiden välilyönnit (5 kg, 15 %)

Vaihe 5: Lauserakenne ja tyyli

• Etsi anglismeja ja käännöslainoja
• Arvioi, onko tyyli liian mahtipontinen
• Tarkista passiivin liiallinen käyttö
• Arvioi virkkeiden pituus ja selkeys
• Etsi turhaa toistoa ja täytetekstiä

Vaihe 6: Yhteenveto

• Listaa löydetyt virheet ja korjausehdotukset
• Perustele korjaukset viittaamalla sääntöihin
• Tarjoa korjattu versio tekstistä

11. VIITTEET JA LISÄTIEDOT

Kattavammat ohjeet löytyvät:

• Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/
• Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
• Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
• Kielikello-lehti: https://kielikello.fi/

Epäselvissä tapauksissa tarkista Kielitoimiston sanakirjasta sanan oikea kirjoitusasu ja taivutus.

Mitä tämä skill EI tee

• Ei korvaa ihmisen tekemää lopputarkistusta eikä vastaa julkaistun tekstin oikeellisuudesta. Korjausehdotukset ovat luonnoksia, jotka kirjoittaja hyväksyy ja joista hän vastaa.
• Ei ole oikeudellinen tarkistus eikä ota kantaa sisällön juridiseen oikeellisuuteen. Skill korjaa kieltä, ei lakiviittausten paikkansapitävyyttä eikä asiakirjan oikeudellista pätevyyttä.
• Ei vahvista lakiviittauksia, säädösnimiä eikä faktoja. Esimerkit alkukirjaimista ja säädösten nimistä koskevat kirjoitusasua, ei viittauksen voimassaoloa tai sisältöä.
• Ei tee sisällön asiatarkistusta eikä tarkista lähteitä. Se ei arvioi, ovatko väitteet tosia tai luvut oikein — vain kielen, oikeinkirjoituksen ja tyylin.
• Ei kata muita kieliä eikä ruotsin tai englannin kirjoitussääntöjä. Vain suomen yleiskieli Kielitoimiston ohjepankin pohjalta; murre- ja erikoisalakohtaiset poikkeamat jäävät ulkopuolelle.
• Ei takaa harvinaisten sanojen oikeinkirjoitusta sanakirjatarkkuudella. Epäselvissä tapauksissa asu ja taivutus tarkistetaan Kielitoimiston sanakirjasta.

Jatka tästä

• Teksti on juridinen ja kaipaa lakikielen, pykäläviittausten tai termistön tarkistusta → /juristi:juristi
• Kyse on valmiista juridisesta asiakirjasta, jolle tarvitaan järjestelmällinen laaduntarkistus → /juristi:asiakirjan-tarkistus
• Tekstin sisältämä lakiviittaus tai oikeustapaus pitää varmistaa lähteestä → /juristi:oikeustutkimus
• Viimeistellään hallintopäätöksen tai lausunnon kieli → /hallinto-oikeus:hallintopaatos tai /lausunnot:lausuntoapuri
• Kyse on säädös- tai esitysluonnoksen kielestä → /lainvalmistelu:lakikieli-opas